Sen sijaan olen talon eteläpäädyssä rampannut katsomassa, josko lumiraja väistyisi kukkapenkin tieltä ja krookukset pilkistäisivät, mutta lumipatja pitää sinnikkäästi pintansa sulattavia auringonsäteitä vastaan.
Joitain kukkia sentään olen jo koirien kanssa lenkkeillessä bongannut. Leskenlehdet jo iloisen keltaisesti maantienvarsien sulaneita penkkoja somistavat!
Metsässä on jonkun verran jo isojakin pälviä, mutta kyllä siellä vielä luntakin riittää. Moottorikelkkauralta hairahtuessa uppoaa polvia myöden hankeen. Ja vaikka säätiedotukset lupailevat viikonlopulle lumimyräkkää, niin silti kesä on kohta täällä. Tänään pihallamme sain siitä varmistuksen peipon muodossa. Puoli kuuta peipposesta!