Korvasieniaika

Metsästä löytyy jo korvasieniä. Näitä käsittelemättömänä tappavan myrkyllisiä tippaleivän näköisiä sieniä ehtii vielä poimia vaikka myytäväksi, sillä myyntiä ei ole ainakaan vielä kielletty.

Me ehdimmekin tänä vuonna kokea kaksi korvasieniaikaa ja niin ollen kaksi kevättäkin, sillä korvasienet puskevat Kainuussa pintaan kesäkuussa. Ajattele kaksi kevättä, ei ollenkaan hullumpi ajatus!

Yllätys kasvimaalla!

Olin pihalla valokuvailemassa krookuksia, kun mieleeni juolahti kurkata kasvimaalle näkyykö viime vuonna kylvämiäni maatiaislipstikoita. Näkyihän niitä tai ainakin luulen lipstikkarivistä pilkistäviä piippoja lipstikoiksi. Hyvässä alussa näyttivät olevan.

Äkkäsin myös sattumalta joidenkin muidenkin olevan hyvässä vauhdissa kasvimaalla. Nimittäin viime vuonna istuttamani/kylvämäni maatiaisvalkosipulit (Ristijärven vanha kanta)! Mitä ihmettä? Istutus viime vuonna epäonnistui lähes täysin, vaikka kynsien piti olla kylmäkäsiteltyjä. Nyt ne puskevat esiin ihan odottamatta, pyytämättä ja itsekseen.

Höh. Tarkoitus oli tänä vuonna vain tasata kasvimaa ja jättää se nurmen armoille. Mitä ihmettä nyt oikein teen noiden valkosipulien kanssa? Olisi ollut mukava seurata tuleeko niistä tänä vuonna satoa vai nääkähtävätkö alkuunsa, mutta kesälammasprojekti kutsuu enkä viitsisi "talkkaria" asialla vaivalla.

Talviterveiset Kainuusta!

Ahmojen ilottelua Kainuun kevätjäällä

Kevätbongailumme ottivat roimasti takapakkia kahden viikon talvilomallamme mökillämme Kainuussa. Ennen pääsiäistä siellä oli vielä metriset hanget ja - 20 asteen yöpakkaset. Jouduimme siis tosissamme latomaan halkoja takkaan, jotta saimme mökin pidettyä lämpimänä.

Pääsiäisen jälkeen kelit lauhtuivat ja yöpakkaset menivät pyllylleen. Myös päivällä lämpötila alkoi olla mukavasti plussan puolella.

Kevätbongailujen hyytyminen ei sinänsä haitannut, sillä koimme soilla ja saloilla hiihtäessä toinen toistaan mieleenpainuvimpia luontokokemuksia. Pääsimme mm. näkemään majavan vain 6 m etäisyydeltä. Olimme kytiksellä jokivarressa, kun majava lipui jäälautan alta näkyviin. Syödä rouskutti risua, kääntyi ja läiskäytti hännällään merkiksi, että ähäkutti teidät on havaittu!

Pilkkimiset ja hiihtämiset ovat nyt viikon verran olleet historiaa etelään palattuamme. Täällä pääsee jo patikoimaan metsään, sillä lumilaikkuja on enää siellä täällä. Kotipihan krookukset ovat myös täydessä terässä.

Uusia kevätbongailuita tuli eilen sitruunaperhosten ja suruvaippojen myötä. Eilen olikin upean lämmin päivä terassin mittarin näyttäessä + 18!