Puutarhan tuholainen!

Viikonloppuna oli viimeinen rutistus tälle keväälle AMK:ta. Lähipäivät ja tenttisuma on kevään osalta ohi, mutta työharjoittelua on hieman vielä jäljellä sekä muutama isompi harjoitustyö tehtävänä.

Meillä oli lauantaina opiskelijaporukan kesken ns. jakopäivät eli toimme perennoja yms. vaihtoon. Vein jakoon pensastomaatintaimia, syysleimuja, väriminttua sekä mehikasvia. Vaihtarina sain lehtosinilatvaa, vuorenkilpeä, harmaamalvikkia sekä chilin!

Eilen istutellessa perennoja huomasin, että kaivaja on ollut taas tontilla vauhdissa. Nuorempi koirista oli kaivanut kukkapenkistä maata melkein kiinaan asti, sillä seurauksella, että ylös nousi mitä todennäköisemmin pari jalokärhöä sekä väriminttua. Jalokärhöt harmittaa suunnattomasti, sillä ne lukeutuvat suosikki kukkiini. Haluaisin koko pihan täyteen erilaisia kärhöjä!

Viime vuonna ostin omenapuun juurelle valkoisen kärhön (Gladys Picard), mutta tämä samainen kaivaja kalttasi sen. Olinkin lukenut, että kärhöä pitäisi leikata, mutta ehkä hitusen hellävaraisemmin ja vähemmän ronskilla kädellä kuin mitä koiruus oli saanut aikaiseksi. Näyttää siltä, että tämä valkoinen kärhö ei omenapuun juurelta kohoa enää. Meillä on selkeästi pienoinen ristiriita puutarhan hoidon suhteen koiruuden kanssa. Nyt koiruus onkin tehovalvonnassa, jotta kaivaminen sekä yleinen puutarhan tuhoaminen saadaan kuriin.

Ohessa kuva tunnetuimmasta ja tavallisimmasta Jackmaniista muutama kesä sitten. Viime kesän helteet eivät ilmeisestikään olleet kärhöille suosiollisia, sillä kärhöt jäivät todella mataliksi eikä kukintakaan ollut runsas.